SESKO on aktiivinen sähköalan toimija, joka pyrkii standardoinnin keinoin kansainvälisesti ja Suomessa vaikuttamaan sähkö- ja energia-alan teknologiatarpeiden edistämiseen turvallisen sähköistyvän yhteiskunnan rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Muuttuneessa turvallisuustilanteessa ja kenties geopoliittisen tilanteen ratkaisemisen tueksi tarvitaan teknologioita, joihin Suomella ja pohjoismailla on paljon annettavaa. Euroopassa kaivattua pitkäaikaista taloudenkasvua voitaisiin toteuttaa tämän osaamisen kautta myös turvallisuusresurssien mahdollistamiseksi. Lisää teknologiapohjaisia ratkaisuja kaivataan mm. kybertorjuntaan, joka tarkoittaa sitä, että teknologiakehittämiseen ja -tuotantoon tulisi panostaa entisestään Euroopassa, jotta riippuvuussuhdetta suurvaltoihin olisi mahdollista pienentää. Uusien teknologioiden teollisuusaloitteet kaipaavat mm. ennakoitavuutta, pitkiä hankintasyklejä ja riittävän isoja tilausvolyymejä. Toimiva standardointijärjestelmä puolestaan riisuu teknologioiden markkinoilletulon esteitä ja mahdollistaa volyymituotannon laajoilla markkina-alueilla. Korkean teknologian investointien onnistumisissa, erityisesti kaupallistamisessa, on myös maakohtaisia eroja.
Myös Business Finlandissa on hiljattain tunnustettu standardoinnin merkitys uusien teknologioiden ekosysteemissä, kun uusissa tutkimushanke rahoitushakemuslomakkeissa pyydetään selvitystä hankkeen standardointitoimista. Suomella on pitkä ja laaja kokemus TKI-toiminnasta, mutta aikaisemmin sitä ei ole systemaattisesti kytketty teollisuusektoreiden kasvun tekijäksi.
Teknologiakilpailun kärkipaikka vaatii ennakoitavuutta ja yhtenäisiä pelisääntöjä
Euroopan kilpailukyky on ollut takavuosina huono suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Italian Mario Draghin raportin mukaan ”existentiaalista muutosta” kaivataan nyt Eurooppaan investointien ja integraatioiden muodossa. Pirstaloitunut Eurooppa tarkoittaa heikkoa Eurooppaa ja tarvitaan yhteistä skaalausta mm. tekoälyn kaupallistamiseksi. Yhtä mieltä ollaan siitä, että Euroopasta löytyy paljon teknologiatuntemusta, mutta ongelmia liittyy näiden kaupallistamiseen. EU:n teknologista suvereeniteettä haluaan rakentaa mm. kriittisten raaka-aineiden, kehittyneiden puolijohteiden, tekoälyn, kvanttiteknologioiden osalta. Ajatushautomo Brookings-instituutin mukaan se, joka hallitsee tekoälyä vuonna 2030, hallitsee maailmaa vuoteen 2100. Tekoälyn start-upeja tarvitaan rutkasti lisää Suomeen ja tukea tekoälyteknologioiden kaupallistamiselle. Standardointi tarjoaa työkalut kaikille, erityisesti pk-sektorille.
Standardointi osaksi kansallista kasvustrategiaa
Standardointi on alihyödynnetty työkalu kasvun aikaansaamiseksi ja kilpailuedun kirkastamiseksi. Nyt jos koskaan on myös kansallisesti aika varustaa standardointi mukaan strategisten kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen hallituksen väliriihipäätösten jälkeen lisäpanostukset TKI-toimintoihin mahdollistavat nyt sen, että standardointi voidaan varustaa mukaan työkalupakkiin.
Petteri Orpon teollisuuspoliittinen strategia kokoaa yhteen Suomen teollisuuden uudistumisen ja kasvun strategisen agendan ja antaa kokonaiskuvan hallituksen teollisuuspolitiikan painopisteistä ja keinoista. ”Haluttujen teollisuuslinjojen vahvistamiseksi, erityisesti uusien teknologioiden kaupallistamiseksi, tarvitaan rinnalle myös kansallinen standardointistrategia. Tämä on tulossa ja sillä tullaan konkretisoimaan standardoinnin roolia suomalaisten yritysten kilpailukyvyn tukemisessa. Tarvitsemme lisäksi selkeitä mittareita, joilla standardoinnin arvo voidaan tehdä näkyväksi erityisesti yrityksille. Standardointi on noussut kriittiseksi osaksi teknologista kehitystä ja talouskasvua, ja sen riittävästä resurssoinista ja jalkautuksesta uusien teknologioiden ekosysteemissä on huolehdittava asianmukaisesti myös Suomessa” kuvailee SESKOn toimitusjohtaja Anna Tanskanen.
